Yhteismetsän arvo mitataan monin tavoin
Yhteismetsän pätevän arvon voi määrittää vain ulkopuolinen ammattilainen. Arvoa voi arvioida myös tilinpäätöksistä ja metsävaratiedoista.
Timo Hannonen
Sukuni on ollut yhteismetsän osakas jo vuodesta 1955 alkaen. Olen nyt tämän yhteismetsän osakas jo neljännessä polvessa. Muutaman vuoden olen toiminut myös sen hoitokunnan puheenjohtajana. Hetki sitten pidimme hoitokunnan kokouksen, joka toteutettiin retkeillen yhteismetsämme erillisillä palstoilla, jotka osakaskunta on ostanut lisämaaksi tai saanut maanvaihdolla. Osa näistä palstoista on ostettu ennen minun osakkuuttani Metsätilat.fi:n kautta.
Retken aikana mieleeni tuli myös yhteismetsän ja sen osuuksien arvonmääritys. Meillä yhteismetsän pinta-ala on noin 1300 hehtaaria, ja se sisältää metsän lisäksi merkittävän määrän vuokrattuja mökkitontteja.
Arvonmääritys esimerkiksi yksittäisen osakastilan sukupolvenvaihdosta varten olisi liian kallista jos tehtäisiin samanlainen arvio kuin yleensä metsätiloille tehdään. Tai jos osakastila halutaan myydä ulkopuoliselle ostajalle, ei silloinkaan voida kustannustehokkaasti tehdä perinteistä metsäarviota.
Arvio vain ammattilaiselta
Hoitokunnan puheenjohtajana saan kysymyksiä tilan arvosta aina silloin tällöin perukirjaa tai perinnönjakoa varten. Jotkut yhteismetsäthän ilmoittavat osakkaille osuuden arvon, mutta tämän ilmoituksen pitäisi perustua tiukasti todennettaviin faktoihin eikä osakaskunnan toivehintaan tai mielikuviin.
Pätevästi kiinteistön arvioi yleensä ulkopuolinen ammattilainen eikä kiinteistön omistaja. Tämä periaate sopii mielestäni myös yhteismetsiin. Haasteena on perehtyneiden ammattilaisten löytäminen sekä joskus yhteismetsän osakaskunnan haluttomuus antaa tietoa yhteismetsästä. Yksittäisellä osakkaalla harvoin on mahdollisuutta antaa itse riittäviä tietoja.
Tilinpäätökset kertovat osuuksien arvosta
Kuinka sitten yhteismetsän arvoa voi arvioida? Paras käsitys arvosta on silloin, jos kyseisen yhteismetsän osuuksilla on tehty julkisella markkinoinnilla ja tarjouskilpailulla säännöllisesti kauppoja. Tähän liittyy myös se, että ostajilla on ollut käytössä riittävät tiedot tarjousta tehdessään. Viime vuonna tuossa yhteismetsässä, jonka osakas olen, tehtiin ensimmäisen kerran muutama julkisesti markkinoitu kauppa Metsätilat.fi:ssä. Kauppamäärä ei vielä riitä keskihinnan oikeaan määrittelyyn, mutta kaupat antavat kuitenkin suuntaa markkina-arvosta ja osuuksien kysynnästä markkinoilla.
Yksi tapa arvioida osuuksien arvoa on tarkastella yhteismetsän tilinpäätöksiä. Jos toiminta on melko tasaista, voidaan tuloksesta laskea tuottoarvoa yhteismetsälle. Myös osakkaille jaettu ylijäämä antaa suuntaa arvolle. Jos yhteismetsän hakkuut eivät ole suunnilleen yhtä kasvun kanssa, tämä menetelmä ei ole luotettava.
Metsävaratiedot auttavat arvonmäärittelyssä
Jos käytössä on yhteismetsän metsävaratietoja, voidaan arvo arvioida sitä kautta. Tässä haasteena on tietojen ajantasaisuus ja oikeellisuus sekä tarkkojen arvioiden työläys. Yleensä arvoa kannattaa yrittää arvioida kaikkien yllä mainittuja keinoja käyttäen ja aina pitää muistaa, että arvio on vain arvio. Sama tietenkin koskee kaikkea omaisuutta, jonka arvoa ei joka päivä julkisesti noteerata.
Yhteisöllisyys myös arvo
Metsäretkellä hoitokunnan kanssa nousi mieleen myös yhteismetsän hienous yhteisöllisenä tapana omistaa metsää. On kiva hoitaa yhdessä yhteistä omaisuutta, kun pelisäännöt on määrätty laissa ja ohjesäännössä. Voidaan yhdessä miettiä omistajana metsänhoitoa ja hakkuita ja myös yhdessä iloita päätöksiemme vaikutuksista. Joskus myös yhdessä manata epäonnistumisia, joita luonnossa välillä tapahtuu. Välillä on myös juhlittu yhdessä koko osakaskunnan kanssa yhteismetsän tasavuosisyntymäpäiviä vaihtaen saappaat pikku- ja korkokenkiin.