Vain arviointiammattilaisen maastossa tekemä arvio on metsäarvio
Oikea ja luotettava arvonmääritys on lähtökohta metsätilan myynnille. Vain tietämällä myytävän tilan arvon yleisesti markkinoilla on mahdollista asettaa hintapyyntö oikealle tasolle tai arvioida saatuja tarjouksia.
Jukka Pusa
(Julkaistu ensimmäisen kerran 27.6.2018)
Käytännössä metsäarviolla onkin kaksi tehtävää tilan myyntiprosessissa. Ensinnä omistajan ja myyntiä hoitavan on tarpeen tietää tilan puustotiedot ja niiden tuottama metsätalousarvo edellä kuvatuista syistä. Samalla tavalla ostaja tarvitsee luotettavat tiedot kaupan kohteesta. Suurella osalla ostajia ei ole riittävää osaamista määrittää riittävällä tarkkuudella puustotietoja ja joka tapauksessa se olisi varsin suuri työ.
Ostajan kannalta luotettava tieto on erittäin arvokas. Se antaa selkeän lähtökohdan kaupanteolle. Mitä vähemmän ostajan kannalta jää kysymysmerkkejä ja epävarmuutta tilan ominaisuuksista sen turvallisemmin mielin ostaja voi toimia ja se rohkaisee myös maksamaan korkeampaa hintaa. Kaikki epävarmuus luonnollisesti on riski ja on otettava huomioon omassa tarjouksessa.
Kokemus onkin osoittanut, että luotettava toiminta markkinoilla eli tarkat ja oikeat tiedot sekä niiden helppo saatavuus johtavat parempiin kauppahintoihin.
Puustotietojen määrittäminen on ehdottomasti ammattityötä – ei jokaisen metsäalan koulutuksen saaneen sivuhommina tehtävää puuhastelua. Vain työ lopulta opettaa tekijänsä ja kokemuksen kautta syntyy sellainen osaaminen, johon voi luottaa. Tekniset välineet ja nykyaikaiset tietolähteet helpottavat työtä, mutta eivät tee sitä ammattilaisen puolesta. Erilaisin kaukokartoituksen menetelmin hankitut puuvaratiedot ovat hyvä työväline ennen kaikkea suurempien kokonaisuuksien käsittelemiseen. Tilakohtaisen arvon määritykseen ne sellaisenaan eivät sovi. Tilakoko on tyypillisesti meillä niin pieni, että kymmenien prosenttien kuviokohtaiset poikkeamat eivät takaa kenenkään kannalta oikeusturvaa. Yksistään puuston tukkiosuuksien määrittelyssä saattaa syntyä jo kuviotasolla tuhansien eurojen virheitä.
Riippumatta pohja-aineistojen tasosta metsäarvioksi voi kutsua ainoastaan sellaista laskelmaa, jonka puustotiedot ammattilainen on maastossa todennut. Siellä tarkistetaan kuvioiden rajaukset eli pinta-alat, puuston määrä ja laatu ja puutavaralajisuhteet. Laatukysymykset eivät mitenkään selviä olemassa olevista puustotiedoista ja niiden merkitys tukkiosuuteen ja sitä kautta arvoon on huomattava.
Suomessa 90 % metsäarvioista tekevät metsänhoitoyhdistyksen ammattilaiset. Nykyisin työ on pääosin eriytetty arviointiin erikoistuneiden, oikeiden osaajien tehtäväksi. Tämä onkin johtanut siihen, että metsänhoitoyhdistysten arviointitulosteista on tullut epävirallinen standardi alalle. Muussa muodossa olevat, mahdollisesti hyvälaatuisetkin arviot koetaan vaikealukuisemmiksi ja ne aiheuttavat kummastusta myyntimateriaalina ollessaan.
Oma lukunsa arvioinnin saralla ovat parin viime vuoden aikana näyttävästi markkinoidut ”kevytarviot”. Näillä mm. pankkien ja metsäteollisuusyritysten välineillä määritetään tilan arvo esimerkiksi pelkän kiinteistötunnuksen perusteella. Arvio-ohjelma hakee tällöin metsäkeskuksen ylläpitämästä metsään.fi-palvelusta tilan puustotiedot. Näiden tietojen tausta ja taso on vaihtelevaa eivätkä ne ole välttämättä ajan tasalla. Yksittäisen tilan omistajaa ei varmasti suurestikaan lohduta tieto, että tuhannen tilan tällä tavalla saaduista tiedoista laskettu arvo on keskimäärin varsin hyvin paikallaan. Tilakohtaisesti ero luotettavasti tehtyyn arvioon voi olla vaikka 50 %.
Siis ammattilainen ammattilaisen töihin!